Tekstit

Puna-apila - onnen ja rauhan lähettiläs 08/2019

Kuva
Rakkaan kotikuntani kirkon ympärillä olleet valtaisat viljapellot olivat yllättäen tänä kesänä muuttuneet puna-apilapelloiksi. Pellot lainehtivat kuin Punainen Meri ikään. Tiedustellessani sikäläisiltä, että todellako joku työkseen viljelee puna-apilaa, niin hartioitaan kohautellen ja käsiään levitellen arvelivat, että niin kai sitten, vaikuttaa olevan tämän kesän hitti, ei sitä ennen ole täällä hehtaareittain kasvanut. Uteliaisuuteni heräsi. Oli selvitettävä, miksi ihmeessä jokapaikan rikkaruohoa ihan viljelykseen asti joku mahtaisi istuttaa. Ja kun aikani kasvikirjojani tutkailin, ymmärrykseni valaistui eivätkä ne taiainomaiset puna-apilapellot enää ollenkaan ihmetytä. Päin vastoin; ainoastaan ihastuttavat. Apilaan on vuosisatojen saatossa liitetty mielenkiintoista kristillistä symboliikkaa. Yrtin kolmisormisen lehden on katsottu viittaavan Pyhään Kolminaisuuteen ja usein myös Neitsyt Mariaan, sillä kasvin on uskottu omaavan parantavia voimia Jeesuksen äidin tapa

Hildegardin Kultaisesta teltasta 07/2019

Kuva
Kultainen teltta jumaluuden symbolina                Hildegard von Bingenin uskonnollisessa ajattelussa Jung: "Vain nainen voi esittää jumaluuden nelisivuisena symbolina!" Hildegardin uskonnollisessa ajattelussa esiintyy mielenkiintoinen käsite kultaisesta teltasta, nelisivuisesta muodosta jumaluuden symbolina. Teltan neljä sivua kuvaavat maailman neljää napaa. Nelisivuisuudestaan huolimatta Hildegard ymmärtää kultaisen teltan eli kuninkaallisen persoonan munan muotoiseksi, joka kuvaa makrokosmoksesta syntynyttä mikrokosmosta. Hildegard kuvaa hengellistä elämää muun muassa taisteluna, jota sielu käy pahuutta vastaan voidakseen pystyttää kultaisen teltan oman elämänsä vartijaksi. Kristillisessä kilvoittelussa teltta symboloi hengellistä matkalaista, koditonta kulkijaa sen viitatessa Vanhan testamentin heprealaisiin teltassa eläviin paimentolaisiin ja patriarkkoihin sekä juutalaisiin kuninkaisiin, jotka sotaretkillään yöpyivät

Hildegardin vihreästä mystiikasta 07/ 2019

Kuva
                                              Viriditas           -Vihreän voiman käsite Hildegard von Bingenin uskonnollisessa ajattelussa Hildegard von Bingen (k. 1179), Jumalan profeetta jo lapsuudesta lähtien oli Saksan alueella vaikuttanut katolinen nunna, näkijä, mystikko ja parantaja, jonka yhtenä suurimmista meille antamistaan lahjoista pidettäköön hänen käyttämäänsä latinankielistä termiä viriditas, jota ei tiettävästi ole tavattu muiden teologien uskonnollisessa ajattelussa. Viriditas voitaneen suomeksi kääntää esimerkiksi termillä vihreä voima tai vehreä energia, joka jumalallisena attribuuttina viittaa Pyhän Kolminaisuuden aktiiviseen toimintaan ja läsnäoloon kaikessa luodussa. Vihreä Kolminaisuus Hildegardin ajattelussa luomakunnan vihreä voima kietoutuu luonnollisena osana Pyhän Kolminaisuuden toimintaan.  Hän kuvaa vihreää voimaa Jumalan raikkautta tihkuvana tuoreutena, joka elvyttää ihmisen hengellistä ja fyysistä elinvoimaa. Viriditas on Jumalan a

Värähtelyvitamiineista 07/ 2019

Kuva
  Värähtelylääkinnän mukaan kasvit edustavat luomakunnan orgaanista elementtiä ja kivet vastaavasti ei-orgaanista molempien elementtien täydentäessä toinen toistaan. Kukat ymmärretään luomakunnan elävinä mantroina, kun taas kiviin on hakkautunut luonnon planetaarista historian viisautta, joka voidaan vapauttaa uuttamismenetelmän avulla koko luomakunnan hyödyksi. Erilaisilla uutoksilla voidaan elvyttää kasveja, hoitaa eläimiä ja eheyttää muun muassa ihmisen toiminnasta rikkoutunutta maaperää, saastunutta vesielementtiä tai vaikkapa romuttunutta avaruutta.   Maaperämme on järeän vanhaa ja sen muistin katsotaan ulottuvan aina yli kolmen miljardin vuoden päähän. Suomalaista mielenmaisemaa voimallisesti puhuttelevana kivilajina pidetään koko maassamme esiintyvää graniittia, jonka me suomalaiset äänestimme kansalliskiveksemme vuonna 1989 kivilajin kuvatessa kansakuntamme sitkeytä, päämäärätietoisuutta ja korkeaa paineensietokykyä. Grantiitti-eliksiiriä on lääkinnällises

Kukkien parantavista voimista 06-07/2019

Kuva
Niin kutsuttu värähtelylääkintä lienee tällä hetkellä täydentävien hoitomuotojen nopeimmin kehittyvä osa-alue. Se ymmärretään uusvanhana holistisena hoitomuotona, jonka mukaan kaikella olevaisella on fyysisen elementin lisäksi henkinen ulottuvuus. Tämä ajattelutapa on luontaista ikiaikaiselle luonnon pyhyyden kunnioittamiselle, joka ymmärsi koko kosmoksen ihmisen tapaan elävänä kokonaisuutena, ruumiina ja sieluna; tuntevana, ajattelevana, muistavana ja toimivana entiteettinä. Siinä missä ihmisen ajatustoiminta, tunne-elämä ja toiminta värähtelevät, siinä koko luomakunta värähtelee, sieluna ja ruumiina; Äiti-maa, eläin- ja kasvikunta, maalajit ja taivaankappaleet. Värähtelylääkinnän mukaan jokainen fyysinen ja mentaalinen tapahtuma kaivertaa luomakuntaan jälkensä. Ihmisten ja eläinten lihasmuistin rinnalla puhutaan ”luomakunnan muistista” luonnon muistaessa maailman tapahtumia sen aamuhämärästä aina tämän päivän kovaan, luonnosta vieraantuneeseen mekanististeknis

Kevään kolmipyhäsikermä 04-05/2019

Kuva
                                    Kevään kolmipyhäsikermä Minun elämässäni kevät alkaa aina pääsiäisestä. Talven pimeyden taituttua kevät uneliaasti kurkistaa jäisen maan alta. Vienosti hymyten se kurottautuu kohden kevään aurinkoa ja kuiskaa: "Kuolema on kukistettu!" Olemme kahden ajan kansalaisia; syklisen ja lineaarisen ajan kulkijoita. Syklinen kalenteri muistuttaa elämää suuremmista kysymyksistä, jotka antavat inhimilliselle vaellukseemme sisältöä, merkitystä ja ryhtiä. Näin ihmiselo muodostuu arkisen aherruksen ja sitä kirkastavan juhlakierron vuorohengitykseksi.   Juhlien juhlan, pääsiäisen ohella sekä vappu että äitienpäivä koskettavat minua syvästi. Usein olen pohtinut mahtaako sittenkään olla sattumaa, että näitä kolmea juhlaa vietetään peräkkäin. Juhlat näyttävät nivoutuvan yhteen kolmipyhäsikermäksi muistuttaen, että ihminen koostuu ruumiista, hengestä ja sielusta ja että ihmisen todellinen hyvinvointi, onni ja harmonia kumpuava

Naisten oikeuksista Minna Canthin päivänä 03/2019

Kuva
                  Naisten oikeuksien puolustamista Minna Canthin hengessä Maaliskuun 19. päivänä vietetään kansallista Minna Canthin ja suomalaisen tasa-arvon merkkipäivää. Kirjailija Minna Canth edisti kirjallisella tuotannollaan muun muassa raittiusaatetta, naisasialiikettä sekä naisten ja muiden huono-osaisten yhteiskunnallista asemaa 1800-luvun Suomessa. Naiskysymystä Canth piti johdonmukaisesti esillä vaatien naisille täysiä kansalaisoikeuksia kaikilla yhteiskunnan alueilla sekä tytöille samoja koulutusmahdollisuuksia kuin tuon ajan miesväellä oli. Naisaatteessaan hän vastusti prostituutiota, pohti sukupuolisuuden merkitystä naiseudelle, haastoi aikalaissisarensa rakentamaan parempaa, sodanvastaista maailmaa sekä kritisoi tuon ajan porvarillista naisihannetta -joutilaisuutta ja turhamaisuutta. Canthin tasa-arvoajattelun katsotaan kasvavan liberalismista ja Ranskan vallankumouksen aatteista, joista Minna muunteli oman moraaliprinsiippinsä "vapaus, tasa-arvo ja