Miksi olemme olemassa? 01/2019

                                                             Miksi olemme olemassa?

Kosmologian professori Kari Enqvist kyseenalaisti taannoin miksi-kysymysten tarpeellisuuden käsiteltäessä olemassaolon syyn ongelmaa.

Hän esitteli kolumnissaan uskonnon ja tieteen olemassaoloa selittävät kysymyksenasettelutavat, jotka poikkeavat ratkaisevasti toisistaan tieteen vastatessa kysymykseen: "Miten olemme tulleet olemassaoloon?" ja uskonnon vastatessa kysymykseen: "Miksi olemme tulleet olemassaoloon?" 

Enqvist puoltaa tieteellistä selitysmallia pitäen "uskovaisten" vastausta jumalallisesta tahdosta olemassaolon perimmäisenä syynä vain tunteenpurkauksena. Viimeksi mainitun perusteella hän ensin hylkää koko miksi-kysymyksen turhanaikaisena todeten muun muassa, että elämää vallitsee kvanttifysikaalinen ennustamattomuus, todellisuutta hallitsee sattuma eikä alkuräjähdykseenkään tarvittu liikkeellepanijaa. Enqvistin mukaan kosmologian olemassaololle ei siis tarvitse olla mitään erityistä syytä vaan jokainen keksiköön sille oman, itseään miellyttävän vastauksen -ilman miksi-kysymysten painolastia.

Ihmiskuntaa puhuttavaa miksi-kysymystä olemisen tarkoituksesta voidaan lähestyä esimerkiksi seuraavilla tavoilla. Joidenkin mukaan kysymykseen voidaan löytää syy, kun taas toiset ajattelevat ongelmalle kyllä löytyvän selityksen, mutta sen saavuttaminen on täysin mahdotonta inhimillisen rajoittuneisuuden vuoksi. Kolmannet puolestaan hylkäävät koko kysymyksen mielettömänä.

Luen itseni sekä miksi-kysymysten kannattajien että olemassaolon tarkoituksen etsijöiden -ja löytäjien -  porukkaan. Minulle uskovien vastaus jumalallisesta tahdosta olevaisuuden syynä kelpaa vallan mainiosti, sillä mielestäni kaikkeuden perimmäistä syytä ei ole edes mahdollista tarkastella ilman luopumista Jumalhypoteesista.

Enqvistin peräänkuuluttamaan kysymykseen: "Mikä täsmällisesti ottaen on uskonnon antama vastaus miksi-kysymykseen?" vastaan kristittynä teologina yksinkertaistaen, että rakkaus. Jumala on olemuksellisesti rakkaus, Hän rakastaa niin ylitsevuotavasti, että tahtoo rakkaudelleen kohteen, sillä rakkaus ei koskaan käperry itseensä vaan virtaa aina itsestään ulospäin.

Siksi maailmankaikkeus tuli olemassaoloon: jotta Jumala voisi rakastaa. Tämä kristillinen tulkinta antaa inhimilliselle elämälle tarkoituksen, merkityksen ja sisällön; olla rakastettu ja rakastaa vastavuoroisesti - vertikaalisesti ja horisontaalisesti.

Marita Sjöberg