Kuorolaulusta pitkä ikää 08/2018

Kuorolaulusta pitkää ikää                                                                                                      08/2018

Tarinan mukaan eräs mies vaihtoi virallisesti äidinkielensä suomen kielestä ruotsin kieleen, koska tahtoi elää vanhaksi. Näin hän tekikin; eli pitkän ja aurinkoisen elämän ensin suomenkielisenä, sitten ruotsinkielisenä.

Tutkimusten mukaan suomenruotsalaiset elävät suomenkielistä valtaväestöä vanhemmaksi, eroavat puolisoistaan muita kansalaisiamme harvemmin ja ovat elämäänsä tyytyväisempiä ja perusterveydeltään parempikuntoisia kuin suomenkieliset veljensä ja sisarensa. Näitä eroavaisuuksia on selitetty muun muassa suomenruotsalaisten sosiaalisella aktiivisuudella,  yhteisöllisyydellä sekä  yllättäen -kuorolaululla. Toki muitakin selittäviä tekijöitä ilmiölle löytyy, mutta edellä mainitut ovat päällimmäisinä jääneet mieleeni.

Kuorolaulun kuuleminen pitkää ikää selittävänä tekijänä saattaa ensituimaan hymyilyttää, mutta kun asiaa tarkastelee syvemmin, ei voi kuin kiittää pohjanmaalaisten monipuolista kuorotoimintaa.

Tieteellisten tutkimusten mukaan musiikilla voidaan kohentaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä hoitaa ja jopa parantaa joitakin sairauksia. Musiikin kuunteleminen, soittaminen ja laulaminen saavat aivot erittämään mielihyvähormoneja, joilla on voimaa muuttaa ihmisen henkistä tilaa sekä vahvistaa hänen kehonsa immuniteettia. 

Esimerkiksi rauhoittavalla musiikilla on voitu vähentää sairaalahoidossa olleiden potilaiden puudutus-, nukutus- ja kipulääkkeiden määriä ja musiikillisilla elementeillä kuten rytmillä ja melodioilla on saatu ihmisiä rentoutumaan jännityksistä ja vapautumaan ahdistuneisuudesta.

Musiikkiterapeuttisten tutkimusten mukaan kuorolaululla on yksinlaulua voimakkaampi vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kuorolaulun suotuisat seuraamukset perustuvat yhtäällä sen yhteisölliseen elementtiin ja toisaalla itse lauletun musiikin keholliseen tuottamiseen. 

Keholla lauletut äänteet värähtelevät kehossa aiheuttaen vastinresonanssin. Kun laulettaessa kehon kudokset alkavat värähdellä äänitaajuuksien mukaan, niin muun muassa verenkierto ja aineenvaihdunta tehostuvat sekä keskushermosto aktivoituu, mikä voi edistää kudosten elpymistä, palautumista ja toipumista eri häiriötiloista. Lauletut äänteet ja sävelkorkeudet värähtelevät kehon eri osissa hoitaen kunkin äänteen ja sävelkorkeuden vastaavuutta kehossa. Esimerkiksi a-vokaali värähtelee rintakehän ja sydämen alueella saaden aikaan hoitavaa elpymistä tällä kehon alueella.

Kuorolaululla on yksinlaulua voimakkaammat vaikutukset myös siksi, että yhdessä laulettaessa opitaan vähitellen kuuntelemaan oman äänen kehovärähtelyn lisäksi vierustoverin värähtelyresonanssia. Tämä auttaa laulajia kohoamaan omaa egoa tehostavan ja subjektiivisuutta korostavan ”minun oma lauluni”-asenteen yläpuolelle kohden hyvinvointia monin eri tavoin kohentavaa ”yhteisestä suusta ja sydämestä” nousevaa laulutapaa. Yhdellä suulla ja sydämellä laulettaessa voidaan hetkittäin saavuttaa korkeita henkisiä kokemuksia kuten koko maailmaa syleilevää rakkautta, rauhaa, luottamusta ja kiitollisuutta.

Ei siis ihme, että kuorolauluharrastusta pidetään yhtenä suomenruotsalaisten pitkän iän salaisuutena.

Marita Sjöberg
Pietarsaaren Sanomat, 2016